Kadonneen jäljillä

"Tunnemme yksinäisyyttä silloin, kun olemme menettäneet yhteyden omaan todelliseen itseemme"

Alkuvuosi on ollut poikkeuksellisen raskas: Lapsen vakava sairastuminen, ristiriidat omien vanhempien kanssa ja tiukka kevät töissä. Huomaan kadottaneeni yhteyden itseeni, siihen tasapainoon, josta jo pääsin nauttimaan. Kaipaan sellaista, mitä minulla ei ole. Kulutan aikaani asioihin, jotka ovat turhia. Valitan ja vaikerran, mikä ei ole minulle lainkaan tyypillistä. Itken enemmän kuin vuosiin. Elämäniloni on kahlittu ahdistuksen ja pahan olon taakse, ja avain on kätketty salaiseen paikkaan. Tässä ajassa on jotain tosi outoa. Astrologi Seppo Tanhuan ja muutaman muun, toisissa yhteyksissä lausumien, mukaan elämäni etenee kuitenkin universaalin käsikirjoituksen mukaan: "Jokainen ihminen joutuu tietyssä elämänvaiheessa viemään läpi maapallolla tapahtuvaa alkemiallista muutosprosessia, jonka tarkoituksena on murtaa tähän asti arvostettuja ja lähes pyhinä pidettyjä sosiaalisia velvoitteita muita ihmisiä kohtaan. Tällä hetkellä sinä satut olemaan myrskyn silmässä etkä pysty juuri lainkaan ottamaan huomioon muiden ihmisten tunteita elämäsi tärkeitä päätöksiä tehdessäsi." Ja sitten teksti jatkuu vielä vaikka kuinka pitkään todeten jotenkin niin, että lopulta, myrskyn laannuttua, elämänlaatu paranee yhdellä jos toisellakin. No, uskokoon ken tahtoo, mutta itse olen ollut taipuvainen näitä viisauksia kumartamaan.

Silloin, kun olen ns. "auki" ja elämänenergia kulkee minussa vapaasti, törmään usein "tilanteeseen sopiviin" ajatuksiin, kuviin ja kirjoituksiin. Nyt niitä on tullut vastaan vain harvakseltaan ja siksi niitä onkin syytä kuunnella erityisen herkällä korvalla. Yksi tuollainen viisaus osui silmiini Hidasta elämää -sivustolla. Siihen oli koottu 13 asiaa, joista kannattaa pyrkiä luopumaan, jotta voi olla onnellinen:

1. Oikeassa olemisen pakko 
2. Muiden odotusten mukaan eläminen
3. Muiden syyllistäminen
4. Musertava sisäinen puhe
5. Rajoittavat uskomukset
6. Menneen märehtiminen
7. Muiden miellyttäminen
8. Muutoksen vastustaminen
9. Pelkoihin reagoiminen
10. Valittaminen
11. Tekosyyt
12. Riippuvuudet
13. Kontrolli

Huomasin, että monta asiaa elämässäni oli edelleen ihan mallillaan, mutta huomiota tulee kiinnittää erityisesti kohtiin neljä, viisi, kahdeksan ja kymmenen. Voiko siis tulkita, että olen lähes 70% onnellinen? Eihän se riitä vai riittääkö?

Ja mitä tuohon Universaaliin käsikirjoitukseen tulee, niin ne suunnitellut treffit, eivätkä sitäkään seuraavat, toteutuneet. Ensimmäisten kohdalla mies totesi ihastumisen riskin ja välimatkan olevan suuressa ristiriidassa keskenään ja piti siten treffien perumista perusteltuna. No, mitäpä minä siihen - asioilla on aikansa ja paikkansa. Tämä mies teki kuitenkin tilaa eräälle toiselle, jonka kanssa ehdittiin myös jo sopia treffit sekä soitella useita pitkiä puheluja muutaman päivän aikana. Tällä kertaa minä kuitenkin päätin perua sovitun; Intuitio kirkui kurkku punaisena varoituksiaan merkeistä, jotka olin jättänyt huomiotta. En uskaltanut ottaa riskiä, vaikka se ei nyt ihan päivän selvää ollutkaan, että mikä se riski olisi ollut. Niin se vaan menee: Saat sen, mitä tarvitset, et välttämättä sitä, mitä haluat. 

Niin jatkuu elämäni ja kesälomani nieleskellen: Kertoisipa joku, mistä tässä kaikessa ihan oikeasti on kysymys.